Lдnsivaltain ja Saksan sota oli pitkддn erддnlaista varjosotaa. Lдnsirintamalla ei uskaltauduttu suuriin operaatioihin. Pohjois-Euroopan strateginen merkitys korostui Suomen talvisodan aikana ja huhtikuussa 1940 Hitlerin joukot miehittivдt menestyksellisesti Tanskan ja (heinдkuuhun 1940 mennessд) Norjan. Toukokuussa 1940 Saksa aloitti salamasodan lдnnessд. Alankomaat antautui 15.5. Belgia 28.5. ja Ranska 22.6. Englannin onnistui evakuoida suuri osa Ranskassa olleita joukkojaan Dunkerquen sillanpддstд. Suurimmaksi osaksi saksalaisten miehitykseen joutunutta Ranskaa ryhtyi johtamaan marsalkka Pйtain. Tддllд, kuten muuallakin miehitetyissд maissa, jдrjestдytyi kuitenkin vastarintaliike, ja Englannin suojissa aloitti toimintansa "Vapaa Ranska", jonka johtoon kohosi eversti (sittemmin kenraali) Charles de Gaulle. Saksan uusi suurhyцkkдys kesдllд 1942 eteni pitkдlle Kaukasiaan (Terek-joelle) ja Stalingradin kaupunkiin Volgan varrelle. Saksalaisia joukkoja saarrettiin nyt puolestaan Stalingradin alueelle ja ne joutuivat 2.2. 1943 antautumaan. Tдmд taistelu merkitsi kддnnekohtaa itдrintamalla. Vuoden 1943 loppuun mennessд neuvostojoukot etenivдt jo Smolenskiin ja Kiovaan. Seuraavana vuonna Stalin halusi Saksan joukot karkotettaviksi Neuvostoliiton rajojen ulkopuolelle, ja tдssд puna-armeija onnistuikin lдhes tдysin. Saksan hyцkkдys Neuvostoliittoon oli saattanut Englannin ja Neuvostoliiton yhteistyцhцn huolimatta ideologisista erimielisyyksistд. Yhdysvallat oli jo aiemmin tukenut Englantia taloudellisesti ja vuoden 1941 lopulla se tuli mukaan myцs sodankдyntiin. Stalin vaati lдnsiliittoutuneita avaamaan Euroopassa toisen rintaman, mutta eteneminen aloitettiin helpommilta alueilta, ensimmдiseksi maihinnousuna Pohjois-Afrikkaan 8.11. 1942. Ranskalaisiin kohdistuvan epдluulon vuoksi Saksa otti tдmдn jдlkeen miehittдmдttцmдnkin osan Ranskaa vдlittцmддn valvontaansa. Englannin ja Saksan vдlistд taistelua kдytiin tдmдn jдlkeen entistд enemmдn merellд. Englanti oli heti sodan alussa julistanut Saksan kauppasaartoon ja vuonna 1940 Saksa puolestaan julisti Isoa-Britanniaa ympдrцivдt merialueet saartoon. Saksa rakensi sodan aikana yhteensд noin 1200 sukellusvenettд kauppasotaansa varten. Vuonna 1943 torjujat saivat kuitenkin yliotteen sukellusveneistд. Vuodesta 1944 lдhtien liittoutuneilla oli kaikilla merillд yliote. Sukellusveneet ja muut kauppasodan kдvijдt tuhosivat sodan aikana kauppalaivoja mддrдn, joka oli tonnistoltaan yli puolet maailman kauppalaivastosta vuonna 1939. Yhdysvaltain telakkojen rakennuskapasiteetti pystyi kuitenkin korvaamaan tдmдn tappion, ja sodan pддttyessд 1945 Englannin ja Yhdysvaltain tonnisto oli suurempi kuin vuonna 1939. Italia hyцkkдsi vuoden 1940 lopulla Kreikkaan ja tдllцin Balkanista tuli sotatoimien keskeinen alue. Hitler pддtti ottaa sen valvontaansa, ja maalis-huhtikuussa Saksan armeija valtasi Jugoslavian ja Kreikan. Kreetan saaren omistuksesta saksalaiset joutuivat taistelemaan verisesti, eivдtkд heidдn laskuvarjojoukkonsa enдд toipuneet siellд kдrsityistд tappioista. Lдntiset suurvallat, Iso-Britannia ja Ranska, alistuivat Euroopassa pitkддn Saksan vдhittдiseen laajentumiseen ja niiden yritykset takoa sen ympдrille sotilasliiton saartorengas olivat tarmottomia. Elokuussa 1939 Saksan onnistui solmia hyцkkддmдttцmyyssopimus Neuvostoliiton kanssa (ulkoministerien mukaan Molotov-Ribbentrop-sopimus). Nдmд valtiot olivat totalitaarisia, joskin ne ideologisesti olivat toistensa pahimpia vastustajia, Saksa kansallissosialistinen ja Neuvostoliitto kommunistinen. Sopimukseen liittynyt salainen lisдpцytдkirja antoi osapuolille mahdollisuuden levittдytyд intressipiirirajan puitteissa vдlissд olevien valtioiden alueelle toisen hдiritsemдttд. Neuvostoliiton diktaattorin Stalinin pyrkimyksenд oli sopimuksen avulla hankkia lisдд aikaa varustautua sen varalle, ettд tulossa oleva "kapitalististen valtioiden" suursota ja niiden heikkeneminen antaisi mahdollisuuden neuvostojдrjestelmдn levittдmiseen. Saksalle tдmд sopimus antoi mahdollisuuden Puolan nujertamiseen. Sen hyцkkдys alkoi 1.9. 1939 ja samalla alkoi toinen maailmansota, koska Iso-Britannia ja Ranska olivat taanneet Puolan itsenдisyyden. Ruokakulttuurien erot tulivat selvästi esille jouluaterialla. Jouluruokien valmistaminen oli erityisen työlästä kahden kulttuurin emännille, koska samalla aterialla piti olla kahdet pitoruuat. Kinkku ei vielä 1950-luvulla ollut yleinen jouluruoka karjalaisessa perinteessä vaan sen tilalla oli karjalanpaisti. Suomalaiset joutuivat pulan edessä muuttamaan ruokavaliotaan. Viljan, voin suomalainen casino movie, maidon, maitotuotteiden ja lihan säännöstely alkoi vuoden 1940 aikana. Peruna ja tupakka säilyivät säännöstelyn ulkopuolella kesään 1942 saakka. Sokerin, lihan ja maitotaloustuotteiden kulutus kasvoi 1950-luvulla. Suursodan alkaessa uskottiin, että sota-ajasta tulisi lyhyt, minkä vuoksi elintarvikkeiden säännöstelyyn ryhdyttiin hitaasti. Lokakuussa 1939 säännösteltiin kahvi ja sokeri. Suomi selviytyi varastojensa turvin kevääseen 1940 asti, minkä jälkeen säännöstelytahti kiristyi. Karjalanpiirakka oli karjalaisista ruokalajeista ylivoimaisesti laajimmalle levinnyt tuote, jota alettiin syödä maan joka kolkassa. Karjalanpiirakka oli tunnettu jossain määrin ennen toista maailmansotaa kotitalousalan koulujen ja kaupunkileipomoiden kautta, mutta Suomen maaseudulla piirakkaa ei tunnettu lainkaan. Sokerin, lihan ja maitotaloustuotteiden kulutus kasvoi 1950-luvulla. Vehnää kulutettiin jo enemmän kuin ruista. Vehnän kulutus nousi ja oli korkeimmillaan 1950-luvun lopussa. Rukiin kulutus oli samaan aikaan laskussa. Sodan jälkeen evakot levisivät ympäri Suomea. Tietysti karjalaiset toivat mukanaan vaikutteita muualle Suomeen, ja vastaavasti he omaksuivat kantaväestön tapoja. Taustat: Jatkosodalla viitataan sotaan, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Jatkosodan taistelut päättyivät kesällä 1944. Torjuntavoitto antoi Suomelle juuri ja juuri niin paljon aikaa, että Neuvostoliitto ei pitänyt taisteluiden pitkittämistä kannattavana, koska se tarvitsi kaikki joukkonsa kilpajuoksuun Berliiniin. Elokuun lopulla Suomi sai tiedon, että Moskova oli valmis ottamaan Suomen rauhanneuvottelijat vastaan. Aselepo astuikin voimaan 4.9. ja välirauhansopimus allekirjoitettiin Moskovassa 19.9. Suomalaisten sodankäyntiä vaikeutti rauhansopimuksen ehtojen mukaiset joukkojen kotiuttamistoimenpiteet, jotka oli aloitettava keskellä sotaa. Sota oli suomalaisten osalta pääasiassa raskasta takaa-ajoa, koska saksalaiset pyrkivät hidastamaan suomalaisten etenemistä, jotta saksalaisten pääjoukot saataisiin tarpeeksi kauas. Saksalaiset asettivat miehitettyjä linnoituksia pääjoukkojensa perään, joiden avulla hidastettiin suomalaisia, mm. aina räjäyttämällä viimeisen linnoitus ja seuraavaa edeltävät sillat. Täten suomalaisten huoltojoukot ja raskas aseistus jäivät jälkeen saksalaisista. Suomen tuli allekirjoitetun sopimuksen mukaan luovuttaa Talvisodassa menetettyjen alueiden lisäksi Petsamo, ja maksaa 300 miljoonaa dollaria sotakorvauksia Neuvostoliitolle. Laivastotukikohdan paikaksi Neuvostoliitto vaati Porkkalanniemen. Suomen oli myös kymmenessä viikossa supistettava armeijansa rauhanajan vahvuuteen, mutta yhtäaikaa sen oli karkoitettava Pohjois-Suomessa olevat saksalaisjoukot. Sopimuksessa määrättiin isänmaalliset yhdistykset, kuten Lotta Svärd-järjestö ja monet muut hitlermieliset järjestöt lakkautettaviksi. Lisäksi Suomen oli tuomittava sotaan syylliset. Sodan kulku: 9.6.1944 Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Karjalankannaksella. Hyökkäyksen voimasta yllättyneet suomalaiset vetäytyivät 50-80 kilometriä, Viipurin puolustusta ei ennätetty saada kuntoon ja kaupunki menetettiin. Kesäkuun lopussa suomalaiset saivat joukkonsa ryhmitetyksi uudelleen ja puna-armeijan hyökkäys pysäytettiin Viipurin koilispuolella Tali-ihantalan suurtaistelussa. Lähes 40 prosenttia ei tiennyt, että Suomi luovutti juutalaisia Saksaan jatkosodan aikana. Vajaa 40 prosenttia vastanneista katsoi, että Suomi oli erillissodassa Venäjän kanssa. Naisista yli 40 prosenttia oli tätä mieltä, miehistä vain 20 prosenttia. Holmilasta Suomessa on tutkittu liian vähän esimerkiksi Valtiollisen poliisin antisemitismiä. Luovutuksista päättänyt Valpon johtaja Arno Anthonin tiedetään antisemitistiksi netti casino bingo, mutta siitä, miten yleistä se Valpossa oli, ei ole tehty selkoa. Suomen sotahistoria ei ole yliopisto-opiskelijoilla täysin hanskassa. Edelleenkin moni on sitä mieltä, että jatkosota oli erillissotaa eikä Suomi luovuttanut yhtään juutalaista Saksaan. Huonoimmin jatkosotaan liittyvät asiat ovat hallussa 18-22 -vuotiailla ja naisilla. Jatkosodan alusta tulee ensi vuonna kuluneeksi 70 vuotta. Miksi natsiyhteistyöstä on näin pitkän ajan jälkeen vaikea puhua? Miksi meillä yhä halutaan vaalia käsitystä suoraselkäisestä Suomen kansasta, joka kävi omia rehtejä pikku sotiaan samaan aikaan kun koko muu Eurooppa taisteli maailmansodassa? Parhaiten historiamme tuntevat valtiotieteilijät ja heikoimmin kasvatustieteilijät. Tässä tarkastelussa ulkopuolelle tosin jäivät maatalous- ja metsätieteilijät, farmasian opiskelijat, eläinlääkisläiset, Svenska social- och kommunalhögskolanin opiskelijat ja bio- ja ympäristötieteilijät. Heidän määränsä kyselyssä jäi liian pieneksi, jotta tulokset olisivat olleet vertailussa luotettavia. Kansainliitto ei pystynyt ratkaisemaan vakavia konflikteja. Järjestöllä ei ollut omia sotavoimia, ja sen määräämiä talouspakotteita saattoi kiertää käymällä kauppaa järjestön ulkopuolisten maiden kanssa. Kansainliitto toimi sen ajatuksen varassa, että Ison-Britannian ja Ranskan sotilaallisen väliintulon pelote estäisi sodat. Käytännössä järjestö ei onnistunut estämään esimerkiksi Italian hyökkäystä Abessiniaan tai Japanin hyökkäystä Kiinaan. Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen 1939 Kansainliitto erotti maan jäsenyydestään ja kehotti jäsenvaltioita antamaan Suomelle apua. Koska järjestö kykeni antamaan lähinnä vain julkilausumia online casino suomi uskonto, usko sen toimintakykyyn sotien estäjänä romahti lopullisesti toisen maailmansodan alkumetreillä ja samalla järjestön toiminta hiipui. Natsi-Saksan toimeenpanemat joukkomurhat aiheuttivat valtavaa tuhoa siviiliväestölle kaikkialla Itä-Euroopassa. Natsit yrittävät tuhota Puolan kansallisvaltion täysin saksalaista uudisasutusta varten pakkosiirtäen väestöä keskitysleireille ja ryöväten kaikki taloudelliset resurssit. Yli puolet Puolan aatelistosta, papistosta, älymystöstä ja akateemisesti koulutetuista ihmisistä murhattiin. Valko-Venäjä menetti neljänneksen väestöstään ja lähes koko juutalaisvähemmistön. Ukrainan ja Jugoslavian väestöt kokivat myös suunnatonta hävitystä. Neuvostoliitossa siviilejä kuoli miljoonittain paitsi taisteluissa ja joukkomurhissa myös nälänhädässä ja natsien orjatyöohjelmassa. Natsi-Saksan tavoitteena oli tuhota Neuvostoliiton valtio, asuttaa Venäjä saksalaisilla uudisraivaajilla ja alistaa slaavit saksalaisten pakkotyövoimaksi. Maailman 15 miljoonasta juutalaisesta kolmasosa hävitettiin lopullisen ratkaisun viimeisessä vaiheessa, holokaustissa. [40] Aškenasijuutalaisten sydänmaan Puolan kolmesta miljoonasta juutalaisesta tapettiin jopa 90 prosenttia. Holokaustissa kuoli myös miljoonia muiden etnisten ryhmien jäseniä kuten slaaveja ja romaneja sekä poliittisesti ja yhteiskunnallisesti ei-toivottuja henkilöitä. Ranskan sotaretken jälkeen Hitler alkoi valmistella hyökkäystä Neuvostoliittoon. Saksan Luftwaffe pommitti rajusti Britanniaa ja yritti lamaannuttaa Kuninkaalliset ilmavoimat. mutta ei kuitenkaan onnistunut siinä. Taistelu Britanniasta oli hävitty ja Hitler siirsi Englannin miehityksen eli operaatio Merileijonan tulevaisuuteen. [25] Sotilaita kaatui : Neuvostoliitto miehitti Puolan itäosat 17. syyskuuta alkaen allekirjoitettuaan rajakiistat päättäneen tulitaukosopimuksen Japanin kanssa. Neuvostoliitolle läntiset suurvallat eivät sotaa julistaneet. Puolan vastarinnan lakattua 6. lokakuuta Saksan ja Neuvostoliiton miehittämien alueiden rajaksi tuli suunnilleen Curzonin linja. jota jo vuonna 1919 oli ehdotettu Puolan itärajaksi. Puola perusti pakolaishallituksen Britteinsaarille ja noin 100 000 sotilasta pakeni Romanian ja Baltian maiden kautta liittyäkseen Saksaa vastaan taisteleviin joukkoihin. Italian ja Saksan hallitsevien ryhmien samankaltaiset aatteet johtivat vuonna 1936 Rooman–Berliinin akseliksi kutsutun epämuodollisen liiton solmimiseen, minkä mukaan niitä alettiin kutsua akselivalloiksi. Toukokuussa 1939 maat solmivat muodollisen sotilasliiton niin sanotulla terässopimuksella. Japani liittyi liittoon vuonna 1940 kolmen vallan sopimuksella . Japanin antautuminen liittoutuneille johti Yhdysvaltain miehityshallintoon. Japanin yhteiskunta vietti ensimmäiset miehitysvuodet sekasorron tilassa pommitetuissa kaupungeissa vallitsevan kodittomuuden ja elintarvikkeiden puutteen takia. Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman nimitti kenraali Douglas MacArthurin Japanin miehityshallinnon ylipäälliköksi ja SCAP -valvontakomission komentajaksi johtamaan maan demokratisoitumista ja aseistariisuntaa. Miehitykseen osallistui yhdysvaltalaisten lisäksi myös kansainvälisiä joukkoja Brittiläisestä kansainyhteisöstä. Vuonna 1952 Japanista tuli suvereeni valtio, mutta Okinawa oli Yhdysvaltain hallussa vuoteen 1972 asti ja saarella on toiminut nykypäivään asti yhdysvaltalainen sotilastukikohta. Alueluovutuksissa Japani menetti 1900-luvun alussa valtaamansa Korean Yhdysvalloille ja Neuvostoliitolle, Taiwanin saaren Kiinalle. Etelä-Sahalinin ja Kurillit Neuvostoliitolle ja Ryūkyūsaaret Yhdysvalloille, mutta viimeksi mainitut annettiin takaisin Japanille Okinawan miehityksen päätyttyä. Mantšukuossa. Koreassa ja Taiwanissa asuneet japanilaiset karkotettiin kotimaahansa. MacArthur jätti keisari Hirohiton ja keisarillisen perheen sotarikosoikeudenkäyntien ulkopuolelle saadakseen symbolin Japanin kansan yhtenäisyydelle. Keisarin virasta tuli seremoniallinen instituutio ja keisarikultin purkamiseksi Hirohiton oli ilmoitettava kansalle, ettei hän ollut jumalallista alkuperää. Sotatappio oli suunnattoman kansallisen häpeän ja syvän nöyryytyksen aihe japanilaisille, joilla oli ikivanhoista kansanperinteistä juontuva vahva kunniantunto. Yhdysvallat aloitti Japanin modernisoimisen ja länsimaalaistamisen, joka kulminoitui pasifistiseen vuoden 1947 perustuslakiin. Sen mukaan Japani on parlamentaarinen demokratia ja ihmisoikeuksia noudattava oikeusvaltio. Perustuslain yhdeksännessä artiklassa varmistettiin Japanin demilitarisointi kieltämällä Japanilta sodankäynti kaikissa poliittisissa ja sotilaallisissa selkkauksissa sekä asevoimien ylläpito. Maassa myös annettiin naisille äänioikeus. hajotettiin zaibatsuiksi kutsutut konglomeraatit ja toimeenpantiin maa- ja koulutusreformit. 1950-luvulla Japani koki ilmiömäisen talouskasvun yhdeksi maailman teknologisesti kehittyneimmistä maista ja johtavista talousmahdeista. Toisen maailmansodan kulku Euroopassa (animaatio). Värit: Sininen: akselivallat ja niiden miehittämät alueet; punainen: liittoutuneet ja niiden miehittämät alueet; vihreä: Neuvostoliitto ennen Operaatio Barbarossaa. Vaaleampi värisävy on alue jolla taistellaan. Valkoinen on puolueeton. Toinen maailmansota vaikutti osaltaan vuosisatoja kestäneen imperialismin ja kolonialismin sekä erityisesti eurooppalaisten siirtomaavallan päättymiseen. Liittoutuneet olivat korostaneet sodassa kansojen itsemääräämisoikeutta ja vapautta, joten länsivaltojen oli vaikea perustella siirtomaavaltaansa. Lisäksi sodan aikana esimerkiksi Yhdistynyt kuningaskunta oli luvannut monille siirtomaille itsenäisyyden sodan jälkeen. Sota oli rasittanut siirtomaita ja ne joutuivat rahoittamaan emämaidensa uudelleenrakentamista. Emämaiden politiikka herätti närää siirtomaissa, joissa toisen maailmansodan katsottiin pääasiassa olevan Euroopan sota, eikä heidän sotansa. Aasialaisen Japanin keisarikunnan menestys toisessa maailmansodassa oli myös osoittanut, etteivät eurooppalaiset siirtomaaisännät ole voittamattomia, mikä osaltaan rohkaisi siirtomaita vaatimaan itsenäisyyttä. Euroopan siirtomaiden itsenäistymispyrkimykset aloittivat 1900-luvun loppuun asti jatkuneen dekolonisaation Aasiassa ja Afrikassa. Vielä 1900-luvun alussa kukoistaneen Brittiläisen imperiumin lopullinen murtuminen johtui paitsi sodan taloudellisista menetyksistä myös siirtomaiden dekolonisaatiosta. Itsenäistymisen jälkeen Brittiläisen imperiumin entiset siirtomaat kuitenkin päättivät liittyä Kansainyhteisöön. jonka Yhdistynyt kuningaskunta ja sen eräät jo aikaisemmin itsenäistyneet entiset siirtomaat olivat perustaneet vuonna 1931. Josif Stalin Toisen maailmansodan jälkeen voittajavaltiot halusivat lujittaa kansojen välistä yhteisymmärrystä ja kansainvälisen rauhan ylläpitämisen allekirjoittamalla 26. kesäkuuta 1945 Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan ja perustamalla 24. lokakuuta 1945 Yhdistyneet kansakunnat Kansainliiton seuraajaksi. Kansainliitto oli perustettu rauhanjärjestöksi estämään ensimmäistä maailmansotaa seuraava suursota, mutta sen katsottiin epäonnistuneen tehtävässä ja organisaatio lakkautettiin vuonna 1946. Vuonna 1948 Yhdistyneiden kansakuntien kolmas yleiskokous hyväksyi Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen. jossa korostettiin ihmisoikeuksien merkittävyyttä maailmanrauhalle ja ihmiskunnan hyvinvoinnille. Julistuksen sanoma heijasti maailman vallinnutta yksimielisyyttä, jossa tuomittiin natsi-Saksan aloittama hyökkäyssota ja holokausti. 18. heinäkuuta 1950 Unesco antoi The Race Question -nimisen lausunnon, jossa tuomittiin rotusyrjintä ja rotuhygieniapolitiikka kaikissa muodoissaan ja kumottiin perättömiksi 1900-luvun alkupuoliskolla vallinneet kiihkonationalistiset ja näennäistieteelliset käsitykset tiettyjen ihmisrotujen alempiarvoisuudesta. Kansainvälisiä suhteita korostavassa uudessa maailmanpoliittisessa ilmapiirissä totalitarismille. militarismille. nationalismille ja rasismille perustavat äärioikeistolaiset poliittiset aatteet eivät enää saavuttaneet jalansijaa Euroopan maissa, paitsi falangistisessa Espanjassa. joka demokratisoitui diktaattori Francisco Francon kuoleman jälkeen vuonna 1975. 1930-luvulla vallinneet fasismi ja kansallissosialismi katosivat Euroopan poliittiselta kartalta lähes täysin, ja erityisesti natseja alettiin vieroksua Saksan laajentumispolitiikan vaikutuksesta maailmansodan syttymiseen, aggressiivisesta sodankäynnistä ja etnisten vähemmistöjen kansanmurhasta. Sodan voittajavaltiot katsoivat akselivaltojen äärioikeistolaisten hallitusten kansansuosion syyksi 1930-luvun laman taloudellisen kaaoksen ja sitä seuranneen yhteiskunnallisen ahdingon, joten Kansainvälinen valuuttarahasto. Kansainvälinen jälleenrakennus- ja kehittämispankki ja Bretton Woodsin järjestelmä perustettiin maailmantalouden uuden romahduksen estämiseksi. Maaliskuussa 1939 Hitler pakotti Liettuan luovuttamaan saksankielisen Memelin Saksalle. Seuraavaksi hän uhkasi pommittaa Prahaa, jolloin Tšekkoslovakia antautui. Chamberlain tajusi sopimuksen epäonnistuneen. Britannia antoi Puolalle takuut tuestaan ja aloitti varustautumisen. [17] Itävallassa ajatus maan liittämisestä Saksaan (Anschluss ) oli saanut runsaasti kannatusta jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kun entisestä laajasta valtakunnasta olivat jääneet jäljelle vain sen saksankieliset alueet. [12] Yhdistyminen oli kuitenkin Versailles’n sopimuksessa kielletty. [13] Sen jälkeen, kun Hitler oli noussut valtaan Saksassa, ajatusta kannattivat varsinkin Itävallan kansallissosialistit, mutta Itävallan konservatiivinen kansleri Kurt von Schuschnigg yritti pitää maan itsenäisenä. Italia oli aiemmin tukenut Itävaltaa, mutta Italian liittouduttua Saksan kanssa antikomintern -sopimuksella esteet Itävallan liittämiselle Saksaan poistuivat. [14] Saksan ja Italian välejä hiertänyt kiista Tirolin alueen saksankielisten asemasta ratkaistiin Hitlerin luvattua siirtää heidät tulevaisuudessa idästä valtaamalleen elintilalle. Ilman ulkovaltojen tukea von Schuschnigg tapasi Hitlerin Berliinissä ja hyväksyi Hitlerin tukijan Arthur Seyss-Inquartin sisäministeriksi. Mellakointi Wienissä yltyi, ja Schuschnigg pakotettiin eroamaan. Seyss-Inquart kutsui Hitlerin joukot apuun, ja 13. maaliskuuta 1938 Wehrmachtin joukot ylittävät rajan. Kansanäänestyksessä Itävallan liittäminen Saksaan, Anschluss, sai 99,07 prosentin tuen. [15] Vuoden 1944 alussa Neuvostoliiton joukot saavuttivat jo Puolan rajan ja päättivät Leningradin saarron. Kesäkuussa alkoi hyökkäys Karjalankannaksella. josta seuranneet rajut taistelut saivat lopulta Suomen ja Neuvostoliiton solmimaan erillisrauhan 19. syyskuuta. Hieman tätä ennen tapahtunut saksalaisten maihinnousuyritys suomalaisjoukkojen hallussa olleeseen Suursaareen johti Lapin sotaan . Saksan keisari Vilhelm II oli luopunut vallasta, siirtynyt maanpakoon Alankomaihin ja maa oli julistettu tasavallaksi. Olot olivat epävakaita; Weimarin tasavalta ei suoriutunut ajallaan sotakorvauksistaan, Ranska ja Belgia miehittivät Ruhrin alueen 1923 ja hinnat nousivat hyperinflaation (heinä–marraskuu) aikana 726 000 000 000 prosenttia. [3] Toisen maailmansodan syttymiseen vaikutti ensimmäisen maailmansodan jälkeen solmittu Versailles'n rauhansopimus. joka ei ratkaissut Euroopan ongelmia. Historioitsijoiden mukaan toisen maailmansodan siemen kylvettiin kyseisen rauhansopimuksen solmimisessa. Rauhansopimuksen negatiivisena seurauksena olivat saksalaisten kokema epäreilu kohtelu ja Saksan ajautuminen talousahdinkoon, joka antoi Saksan kansallissosialistiselle puolueelle ja sen johtajalle Adolf Hitlerille kansansuosion. Hitler varustautui sotaan, liitti naapurimaita Saksaan ja toinen maailmansota käynnistyi Saksan hyökätessä Puolaan vuonna 1939. Iso-Britannia ja Ranska julistivat sodan Saksalle 3. syyskuuta 1939. Sotilaita kaatui : Amerikkalaiset sotilaat räjäyttävät hakaristitunnuksen Nürnbergissä (Zeppelinhaupttribüne) 1945. Adolf Hitler Ensimmäisen maailmansodan jälkeen perustettu Kansainliitto ei kyennyt estämään sodan syttymistä. Toinen maailmansota oli ensimmäinen ja ainoa sota, jossa käytettiin ydinasetta. kun Yhdysvallat pudotti kaksi atomipommia Japaniin. Toisen maailmansodan jälkeiset sodat eivät ole olleet samankaltaista totaalista sotaa, sillä ydinsodan uhka muutti sotien luonnetta. Sodan jälkeen perustettiin Yhdistyneet kansakunnat (YK), kansainvälinen rahajärjestelmä uudistui Bretton Woodsin järjestelmällä. ja Länsi-Euroopan maat sitoutuivat Yhdysvaltoihin Marshall-avulla. jonka jakamiseen perustettiin lyhytaikainen OEEC. josta kehittyivät Euroopan hiili- ja teräsyhteisö sekä OECD . Pohjois-Afrikassa 1940 britit olivat torjuneet Italian hyökkäykset Egyptiin. ja onnistuneet vastahyökkäyksissään hyvin, joten Saksa joutui lähettämään joukkoja Italian avuksi. Akselivallat kävivät välillä menestyksellistäkin sotaa vuoteen 1942 asti Erwin Rommelin johdolla, kunnes liittoutuneiden joukot löivät saksalais-italialaiset joukot El Alameinin taistelussa loka-marraskuussa 1942. Tunisiassa vastarinta päättyi toukokuussa 1943. Myöhemmin Neuvostoliiton ja länsiliittoutuneiden välit kiristyivät, mikä johti kylmään sotaan . Aluksi Britannia kannatti Saksan varustautumista ja allekirjoitti muun muassa kesäkuussa 1935 Hitlerin ehdottaman englantilais-saksalaisen laivastosopimuksen, jossa Saksan laivaston tonnisto sallittiin lisättäväksi korkeintaan 35 prosenttiin Kuninkaallisen laivaston koosta. [8] [9] Laivastosopimus sopi hyvin yhteen Britannian Itämeren alueella sotien välillä harjoittaman tasapainopolitiikan kanssa. Tässä ajatuksena oli, että Saksa ja Neuvostoliitto tasapainottavat alueen voimasuhteet. Ensimmäisen maailmansodan jälkeenhän Britannia oli itse joutunut operoimaan Itämeren alueella, joten Saksan kanssa tehty sopimus näytti takaavan sotilaallisen tasapainon säilymisen alueella. Kun nämä maat toteuttivatkin keskinäistä yhteistyötä, jonka huipennuksena voidaan pitää Molotov–Ribbentrop-sopimusta. seurauksena oli Britanniaan tukeutuneiden maiden miehitys Skandinaviassa ja Itä-Euroopassa, tai kuten Suomen tapauksessa talvisota ja myöhempi pakkovalinta yhteistyöstä jommankumman, Saksan tai Neuvostoliiton kanssa. Toisen maailmansodan jälkeen Eurooppa oli poliittisessa, taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa kriisissä. Monet ennen sotaa kukoistaneet suurkaupungit oli hävitetty rauniokasoiksi ja miljoonat ihmiset olivat jääneet kodittomiksi. Infrastruktuuri. maatalous ja teollisuus kärsivät suunnattomia tuhoja erityisesti Keski- ja Itä-Euroopassa. Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska kuuluivat sodan voittajavaltioihin, mutta sodankäynti oli tuhonnut niiden aseman maailmanlaajuisina suurvaltoina. Yhdysvaltain ulkoministeri George C. Marshall käynnisti hänen mukaansa nimetyn Marshall-suunnitelman. jonka tarkoituksena oli rahoittaa Euroopan jälleenrakentaminen Yhdysvaltain lahjoittamalla 13 miljardilla dollarilla (noin sata miljardia dollaria nykyisillä vaihtoarvoilla). Neuvostoliitto ei suostunut osallistumaan talousohjelmaan ja epäsi kehitysavun itäblokin mailta. 1950-luvulla Marshall-suunnitelmaan osallistuneet Länsi-Euroopan maat ylittivät sotaa edeltävät tuotantoluvut, ja niistä oli tullut Yhdysvaltain poliittisia ja sotilaallisia liittolaisia. Sodan jälkeen Länsi-Euroopan maat hylkäsivät aatteen valkoisesta ylivallasta ja tuomitsivat ihmisoikeusloukkausten ja sotarikosten suorittamisen. Ne alkoivat rakentaa ihmisoikeuksille. demokratialle. egalitarismille. laillisuusperiaatteelle ja multilateralismille perustuvia oikeusvaltioita. Länsi-Euroopan maat halusivat lujittaa demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamista perustamalla yhteistyöjärjestöksi Euroopan neuvoston vuonna 1949. Vuonna 1951 Ranska netti kasino u200, Saksan liittotasavalta, Italia, Alankomaat. Belgia ja Luxemburg perustivat Euroopan hiili- ja teräsyhteisön. jotta Euroopan valtiot eivät pysty vapaasti saamaan hiiltä ja terästä asevarusteluun. Euroopan hiili- ja teräsyhteisön tarkoituksena oli myös lopettaa vihamielisyydet Ranskan ja Saksan välillä. Euroopan valtioiden yhteistyöjärjestöjen perustaminen johti Euroopan yhdentymiseen seuraavina vuosikymmeninä. Euroopan yhdentyminen puolestaan huipentui Euroopan unionin perustamiseen vuonna 1992. Hitler keskittyi seuraavaksi Puolaan ja alueisiin, jotka se oli saanut rauhansopimuksessa, erityisesti Danzigin alueeseen, joka erotti Itä-Preussin muusta valtakunnasta. Hitlerin useista vaatimuksista huolimatta Puola ei suostunut alueluovutuksiin, vaan tukeutui Ranskan ja Britannian kanssa solmimiinsa puolustusliittoihin. Hitlerille kostautui nyt Böömin ja Määrin miehitys, jota ei voitu perustella saksalaisella väestöllä. Sudeettialueiden ja niiden saksankielisen väestön liittäminen piti olla Saksan viimeinen laajentuminen Euroopassa. Julkisesti Hitler ilmoitti, ettei halua Tšekkejä valtioonsa, joten Hitler toimi nyt suoraan lupauksensa vastaisesti. Miehityksen ansiosta Saksan sotilaallinen asema parani huomattavasti, mutta vastaavasti länsimaissa tehtiin päätös Hitlerin voittokulun pysäyttämisestä ja sotilaallisesta varustautumisesta. lähde? Liittoutuneiden sodanjohto piti Ardenneja läpitunkemattomana alueena modernille sodankäynnille, joten alueen puolustus oli laiminlyöty. Saksalaiset osoittivat oletuksen vääräksi, ja vahva panssarihyökkäys mursi alueen puolustuksen ja saksalaiset joukot etenivät vauhdikkaasti Englannin kanaalin rannalle, eristäen kiilan pohjoispuolelle jääneet liittoutuneiden joukot. Puolan itäosien miehityksen jälkeen Neuvostoliitto painosti Baltian maita turvallisuussopimuksiin, joiden seurauksena se sijoitti sotilastukikohtia niiden alueille. Suomen kanssa käydyt neuvottelut epäonnistuivat, kun suomalaiset eivät suostuneet rajamuutoksiin ja tukikohdan vuokraamiseen Hangossa. Neuvotteluiden epäonnistuttua Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30. marraskuuta 1939 aloittaen talvisodan. joka päättyi Moskovan rauhaan 13. maaliskuuta 1940. Talvisodassa Suomi menetti pääosin Karjalan ja Sallan alueen sekä joutui luovuttamaan sotilastukikohdan Hangosta. Talvisotaa seurattiin tarkkaan kansainvälisessä lehdistössä, koska muualla käytiin vain vähäisiä paikallisia taisteluja. Vaikka Britannia ja Ranska julistivatkin jo 3. syyskuuta 1939 sodan Saksalle, ne eivät juuri käynnistäneet hyökkäysoperaatioita Westwallin taakse linnoittautuneita saksalaisia vastaan. Saksan ja Ranskan rajalla oli käynnissä ns. valesota. jota on nimitetty myös ”hullunkuriseksi sodaksi” (ransk. Drole de guerre ). Liittoutuneet arvelivat Saksan uusivan ensimmäisen maailmansodan aikaisen suunnitelman Ranskan linnoituslaitteiden kiertämisestä Belgian kautta, joten brittiläinen siirtoarmeija ja vahvat ranskalaiset joukot ryhmitettiin Pohjois-Belgiaan. [21] Saksa hyökkäsi huhtikuussa 1940 Tanskaan ja Norjaan (ks. operaatio Weserübung ), koska Britannia ja Ranska tiettävästi suunnittelivat jo Suomen talvisodan aikana Norjan satamien valloittamista ja aluevesien miinoittamista sekä Narvik–Kiiruna–Luulaja-rautatien haltuunottoa katkaistakseen Saksalle elintärkeät rautamalmitoimitukset. [22] Tanska kukistui kahden tunnin taisteluiden jälkeen (ks. Tanskan miehitys ) ja Norja kahdessa kuukaudessa (ks. Taistelu Norjasta ). [23] [24] Vallatuilta saarilta Yhdysvallat aloitti voimakkaan ilmatoiminnan Japanin pääsaaria vastaan ja esimerkiksi Tokion pommitus muodostui siihen asti suurimmaksi operaatioksi lajissaan. Vuonna 1945 myös Neuvostoliitto julisti sodan Japania vastaan, vallaten takaisin Mantšurian. 15. elokuuta 1945, viikko Hiroshiman ja Nagasakin atomipommitusten jälkeen, Japani antautui ja miehitettiin. [39] 22. kesäkuuta alkoi Neuvostoliiton operaatio Bagration ; 2,5 miljoonan sotilaan ja 6 000 panssarivaunun hyökkäys 700 km:n pituisella rintamalinjalla [30]. Saksan 400 000 sotilaan Keskustan armeijaryhmä tuhottiin täysin ja 85 000 sotilasta jäi vangeiksi [31]. Romania antautui elokuussa ja akselivaltoihin kuulunut Bulgaria syyskuussa. Saksalaiset vetäytyivät Balkanilta ja onnistuivat säilyttämään asemansa Unkarissa helmikuuhun 1945 asti. Venäjä lähti torvia toitottaen valtaamaan Georgian ja Ukrainan alueita. Mitä Venäjä on toimillaan voittanut? Venäjä on tatuoinut otsaansa natsien leiman vuosisadaksi. Kannattiko? Myöhemmin heti sodan päätyttyä sitten jo keskusteltiinkin että miten se Saksa saataisiin varustautumaan mahdollisimman nopeasti ja myös mahdollisimman vahvaksi. Saksan armeija kun oli ja tulisi myös jatkossa olemaan ainoa armeija, joka kykenisi estämään puna-armeijan paraatimarssin Pariisin kautta Lontooseen. Kyllä venäläisetkin sen ymmärsivät hyvin nopeasti kun saksalaisdivisioonat olivat Moskovan porteilla. Sotaahan ei tuolloin oltu käyty kuin muutama hassu viikko. Joten eivät ne venakot turhaan Suomea pelotelleet ja patistaneet meitä kylmänsodan aikana tiiviimpään yhteistyöhön heidän kanssaan juuri saksalaishyökkäyksen pelossa. Stalinkin tiesi, että sakut pysäytettäisiin parhaiten suomalaisten tuella! Tämän vuoksi tuli saksalaisille tärkeäksi sulkea yhdessä suomalaisten kanssa venäläisten viimeinen merireitti Leningradiin. Suomen merivoimien komentaja antoikin 9.elokuuta 1941 käskyn laskea Jumidan sulkuun miinoitteet "Perkjärvi", "Äyräpää", "Vuoksi", ja "Suvanto". Palstalla on toisinaan erittäin vastenmielisiä aloituksia. Esim. Stalinin kansanmurhaan verrattavissa olevia operaatioita puolusteleva aloitus: "Balttian väestönsiirrot olivat oikein" Toisen maailmansodan aikana, hieman ennen ja hieman jälkeen Stalin suoritti erityisen suuria väestönsiirtoja. Vuosina 1941-49 arviolta 3,3 miljoonaa ihmistä siirrettiin Siperiaan ja Keski-Aasiaan. Eräiden arvioiden mukaan jopa 43 % siirretystä väestöstä kuoli aliravitsemukseen ja tartuntatauteihin. Vuonna 1956 Nikita Hruštšov tuomitsi väestönsiirrot ja siirsi suuren osan väestöryhmistä takaisin, joskin Krimin tataarit, meskhetianturkkilaiset ja Volgan saksalaiset saivat palata vasta Neuvostoliiton hajoamisvuonna 1991. Eli syyllistyikö brittijoukot isommin mihinkään epäilyttävään toimintaan tokassa maailmansodassa? En tarkoita mitään yksittäistapauksia, niitähän oli kaikilla. Vaan yleisempää sikailua, isomman mittakaavan juttuja, ylhäältä johdettuja jne, tai suurempaa julmuutta osoittaneita tapauksia. Pommituksia ei tähän lasketa, koska ne eivät olleet sotarikoksia tuohon aikaan. Muilla maillahan sattui ja tapahtui: - sakut ja japsit sikaili miten halusivat - neukuilla oli kurittomuutta ajoittain ja sen lieveilmiöitä - Vapaan ranskan joukot sikaili pahasti (etenkin pohjois-afrikkalaiset) - amerikkalaiset ja kanadalaiset tappoi vankeja jonkin verran - suomalaiset puhdisteli etnisesti - erinäiset vastarintaliikkeet ja partisaanit olivat suorastaan rosvoja jne jne. Eli saako brittijoukot ja ANZAC tässä seurassa aika pitkälti puhtaat paperit. Kovasti siltä vaikuttaa ainakin omasta mielestäni. Eli syyllistyikö brittijoukot isommin mihinkään epäilyttävään toimintaan tokassa maailmansodassa? En tarkoita mitään yksittäistapauksia internet casino 50th, niitähän oli kaikilla. Vaan yleisempää sikailua, isomman mittakaavan juttuja, ylhäältä johdettuja jne, tai suurempaa julmuutta osoittaneita tapauksia. Pommituksia ei tähän lasketa video slots sites, koska ne eivät olleet sotarikoksia tuohon aikaan. Muilla maillahan sattui ja tapahtui: - sakut ja japsit sikaili miten halusivat - neukuilla oli kurittomuutta ajoittain ja sen lieveilmiöitä - Vapaan ranskan joukot sikaili pahasti (etenkin pohjois-afrikkalaiset) - amerikkalaiset ja kanadalaiset tappoi vankeja jonkin verran - suomalaiset puhdisteli etnisesti - erinäiset vastarintaliikkeet ja partisaanit olivat suorastaan rosvoja jne jne. Eli saako brittijoukot ja ANZAC tässä seurassa aika pitkälti puhtaat paperit. Kovasti siltä vaikuttaa ainakin omasta mielestäni. Venäjä lähti torvia toitottaen valtaamaan Georgian ja Ukrainan alueita. Mitä Venäjä on toimillaan voittanut? Venäjä on tatuoinut otsaansa natsien leiman vuosisadaksi. Kannattiko? Venäjä lähti torvia toitottaen valtaamaan Georgian ja Ukrainan alueita. Mitä Venäjä on toimillaan voittanut? Venäjä on tatuoinut otsaansa natsien leiman vuosisadaksi. Kannattiko? Saksa alkoi taistelemaan Neuvostoliittoa vastaan ja Hitler radiopuheessaan ilmoitti Suomen olevan Saksan rinnalla sodassa. Suomi julistautui puolueettomaksi, mutta se ei ollut uskottavaa.9) Pohjois-Suomessa oli nimittäin saksalaisten joukkoja runsaasti, ja Suomi oli sitoutunut taistelemaan Saksan kanssa. Neuvostoliitto ei puoluettomuutta uskonut, vaan 25.6 sen koneet pommitti useita kaupunkejamme. Suomi totesi sodan syttyneen, mutta korosti käyvänsä erillistä sotaa Neuvostoliittoa vastaan.10) Toinen maailmansota alkoi 1.9.1939,jolloin Saksa hyökkäsi Puolaan. Iso-Britannia ja Ranska julistivat Saksalle sodan, mutta eivät kyenneet auttamaan sitä. Vuoden myöhemmin Saksa valtaa Tanskan ja Norjan.4) 1942-1943. Vuoteen 1942 mennessä sota oli kehittynyt liittoutuneiden(Iso-Britannia,Yhdysvallat,Neuvostoliitto ja 23 muuta)ja akselivaltojen(Saksa,Italia suomalainen casino niagara,Japani ja 6 liittolaista)väliseksi taisteluksi. 1942 alkoi kääntyä liittoutuneiden eduksi,jolloin britit löivät syksyllä saksalais-italialaisten joukot Pohjois-Afrikassa ja Neuvostoliitto pakotti Saksan perääntymään itärintamalla,jossa saksalaiset kärsivät huomattavan tappion.Japani alkoi kärsiä raaka-aineiden ja työntekijöiden puutteesta.6) Suomen talvisota oli ensimmäinen sota(lukuunottamatta 1800-luvulla käytyä sotaa). Se käytiin 1339-1940-välisenä aikana Monille saattaisi tulla yllätyksenä se, että Mussolini oli harras liikunnan harrastaja, kuten tästä "orsiroikkumisesta" voi nähdä. Hän oli myös työpaikkaliikunnan suuri rummuttaja. Britit kunnoittivat Churchillin suurta rohkeutta sodan aikana äänestämällä hänet vähän äkkiä ulos virastaan saadakseen ikävän sodan pahan maun sekä siirtomaa-aikaansa kohdanneen kolauksen hapot kurkustaan. Ehkä sen takia he ovat niin pönäkän jäykkiä vieläkin. Suurvaltojen riehumisen takia vähemmälle huomiolle jäi lyhyt rajasota, jossa sotalegendojen puutteeseen kyllästynyt Suomi aloitti Talvisodan rauhantahtoista Neuvostoliittoa vastaan, mutta Neuvostoliiton tehtyä kaikkensa pitääkseen Suomalaiset mielipuolet kaukana maastaan, he suostuivat rauhanneuvotteluissa ottamaan muutaman rajaläntin kiusoikseen ja sota saatiin, sillä erää. loppumaan. Seuraavien muutaman vuoden aikana amerikkalaiset koittivan parhaansa mukaan "saarihypellä" kohti Japanin pääsaarta. Homma alkoi luonnistua paljon paremmin heti, kun he tajusivat, etteivät heidän joukkonsa jaksaneet edes juoksemalla vauhtia ottamalla loikata kerralla maa-alueelta toiselle ja päättivät käyttää sotateknologian uusinta apukeinoa eli laivoja tähän työhön. Mahtoi kaikkia niitä rannalta veteen loikkineita, hain syömiä merijalkaväen miehiä silloin nolottaa. Ranskalaisia jalkaväen sotilaita jokapäiväisissä askareissaan Kartta ranskalaisten Nobelin rauhanpalkinnon saaneesta taktiikasta. Nuolet kuvaavat joukkojen voimasuhteita. Tästä suivaantuneena Hitler päätti aloittaa maihinnousun valmistelut pommittamalla Iso-Britanniaa kuukauden ajan berliininmunkeilla. Pommituksissa saksalaiset pilotit osoittivat äärimmäistä sankaruutta pommittamalla henkensä uhalla englantilaisia sairaaloita, orpokoteja, kirkkoja ja lastentarhoja. Britit vastasivat tähän pommittamalla Berliiniä, josta Göring sitten ansaitsi paljon puhuvan liikanimensä Meyer. Joka tapauksessa Saksa joutui taipumaan menetysten tullessa liian korkeiksi. Vallattuaan Ranskan Hitler, mahtava kesäleirien järjestäjä ja Puuhanallen ystävä, päätti valloittaa Britteinsaarilla sijaitsevat Britteinsaaret, jotka ovat lähellä Euroopan mannerta. Britteinsaarilla sijaitsi myös perin ikävä vihollinen, Iso-Britannia. joka kieltäytyi antautumasta. Tällä välin Neville Chamberlain on jostain kumman syystä potkaistu virastaan, ja tilalle on tullut Kirkkomäki. Amerikkojen johtaja sentään oli tajunnut minne oltiin menossa ja ehti onnekseen kuukahtaa jo ennen sodan päättymistä. Hänen seuraajallaan oli varmaan virkaan astuessaan todella ylpeä olo muutaman kuukauden osallisuudestaan suursotaan. Samaan aikaan, kun sota edelleen oli kesken, isoimmat sotavaltiot kerääntyivät yhteen, ja demokraattisessa ja hyvässä hengessä he halusivat parantaa puhumalla maailman, jotta sodan loputtua kaikki olisikin sitten paperin allekirjoittamista vaille valmista. (Koska näin oli sota jo periaatteessa voitettu, oli sotilailla helppo työ hoitaa homma kotiin .) Tanskalaisesta hulluudesta riittää varmaan kertomaan se, etteivät he tajunneet maataan rakentaessaan olevansa Norjan ja Saksan välissä. Olisihan sitä nyt luullut tanskalaisenkin satoja vuosia edeltä miettivän sellaista mahdollisuutta kuin kansallissosialistisen sekopään sekä imperialististen länsivaltojen sodan mahdollisuutta ennen vuosituhannen vaihtumista. Päätettiin perustaa Yhdistyneet kansakunnat, jotta sotia ei enää tulisi. Eikä niitä tullutkaan enää Stalin kiitti kansaltaan ja sotilailtaan saamaansa tukea kotoisen lämmittävillä vainoilla. Paha kyllä hän meni ja vainosi siinä samalla lääkäreitä, mitä hän sitten vuonna -53 saattoi katua maatessaan omassa kusilammikossaan. Eurooppalaisten rähinöidessä keskenään Japani oli onnistunut valloittamaan aika ison lätäkön itselleen. Ongelmia tuli kuitenkin, kun jenkit päättivät soimata japanilaisia tästä itsekkyydestä ja oman pihan laajentamisesta. Japsit hermostuivat ja päättivät hyökätä Helmeen Satamaan. Harmi vaan, tämä ei lannistanut yhdysvaltalaisia, vaan antoi heille luvan liittyä rähinään mukaan. Hetken kuluttua japanilaiset saivat Midwayssä turpiinsa niin että oksat pois ja totesivat, etteivät saaneet lopulta mitään hyvää aikaan, vaan pikemminkin pahensivat tilannetta. Eräs Hitlerin sodan loppuvaiseessa hyväksymistä "Kostoaseista" parhaat online casino for money, toiselta nimeltään "Ihmeaseista".
0 Comments
Leave a Reply. |